Synteesin tyyli- ja kirjoitusohjeet

Taiteidenvälisen tutkimuksen lehti SYNTEESI julkaisee semiotiikkaa, estetiikkaa, taiteiden- ja kulttuurintutkimusta ja filosofiaa käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita, katsauksia, haastatteluja, arvosteluja sekä esseitä. Tieteellisten artikkeleiden toimituksessa noudatetaan referee-käytännön mukaista menettelyä. Arvioijina toimivat Synteesin toimitusneuvoston jäsenet sekä ulkopuoliset asiantuntijat.

Yleistä

• Artikkelit lähetetään toimitukseen sähköpostin liitetiedostona .doc- tai .rtf-muodossa. Artikkeliin on merkittävä kirjoittajan nimi ja täydelliset yhteystiedot. Artikkelin mukana on lähetettävä myös kirjoittajatiedot ja englanninkielinen abstrakti.
• Ruotsi on Synteesin toinen kieli. Voit kirjoittaa ruotsiksi jos se on äidinkielesi.
• Otsikoinnissa käytetään pääsääntöisesti yhtä väliotsikkotasoa.
• Pyri siihen, että pääotsikko on mahdollisimman ytimekäs ja mahtuu yhdelle riville. Alaotsikossa voit tarkentaa teemaasi tai näkökulmaasi vapaammin jos haluat.
• Kirjojen ja lehtien nimet kursivoidaan sekä tekstissä että viitteissä ja lähde- ja kirjallisuusluettelossa.
• Yli kolmen rivin mittaiset sitaatit erotetaan omiksi kappaleikseen. Kursiivilla merkitään vieraskieliset termit ja ne käsitteet, joita halutaan korostaa.
• Vieraskielisiä tekstejä voi tarvittaessa siteerata myös alkukielisinä, mutta tällöin sitaatit tulisi myös suomentaa itse, ellei niistä ole olemassa suomennosta, jota käyttää. Ruotsinkielisiä lainauksia ei tarvitse suomentaa.
• Suomennetuista teoksista mainitaan tekstissä alkuteoksen lisäksi myös suomennoksen nimi (kursivoituna) ja julkaisuvuosi. Suomentamattomien teosten nimet suomennetaan sulkeissa lainausmerkeissä (ruotsin- ja englanninkielisiä ei tarvitse suomentaa).
• Mahdolliset kuvat on nimettävä ja niiden paikka tekstissä on merkittävä huolellisesti.
• Lainausmerkeistä: käytettävä aina ”kaksinkertaisia”. ’Yksinkertaisia’ vain kaksinkertaisten sisällä.

Viitekäytäntö

• Artikkeleissa käytetään sulkuviitteitä, esim. (Barthes 1970, 7–12).
• Lainaukset ilmaistaan suomalaisilla lainausmerkeillä, esim. ”The social is in the sign” (Kress 2002, 74). Piste sijoitetaan aina sulkuviitteen jälkeen.
• Mahdolliset poistot lainauksista ilmaistaan käyttämällä hakasulkuja ja kolmea pistettä, esim. ”Language and languages […] are formed within the dialectic of the satisfaction of needs, that is, within the process of the institution of work and production relationships” (Rossi-Landi 1983, 38).
• Myös loppuviitteitä voi kohtuullisesti käyttää lisäinformaation ja reunahuomautusten esittämiseen.

Lähdeluettelossa noudatetaan seuraavia malleja:

• Kirja: Vuotila, Leo 1967. Kirjailija ja omatunto. Pekkanen, Linna, Siippainen ja Viita eettisinä kirjailijoina. Helsinki: WSOY.
• Suomennettu kirja: Spinoza, Benedictus de 1994/1677. Etiikka. Suom. Vesa Oittinen. Helsinki: Gaudeamus.
• Artikkeli toimitetussa kirjassa: Niiniluoto, Ilkka 2000. Johdatus merkityksen merkityksiin. Teoksessa Anu Airola, Heikki J. Koskinen & Veera Mustonen (toim.), Merkillinen merkitys. Helsinki: Gaudeamus, 13–25.
• Artikkeli aikakauslehdessä: Bartlett, Bertrice 1987. Negatives, Narrative, and the Reader. Language and Style Vol. 20. Nro 1, 41–62.
• Painamaton opinnäytetyö: Kalliola, Paula 1987. Nainen, mies ja parisuhde Paavo Haavikon näytelmissä. Pro gradu -tutkielma. Kirjallisuuden laitos, Jyväskylän yliopisto.
• Muut painamattomat lähteet (esitelmät, käsikirjoitukset jne.): — Haavikko, Paavo 1974. Kuningas lähtee Ranskaan. 1.–12.1974. Suomalaisen Kirjallisuuden seuran kirjallisuusarkisto, Helsinki. — Sihvo, Hannes 1999. Paavo Haavikko ja historia. Haavikko-seminaari. Kotimaisen kirjallisuuden laitos, Helsingin yliopisto 15.1.1999.