Suomen semiotiikan seuran jäsentiedote 9.12.2017

joulukuu 16, 2017 17:06 | Kategoria(t): Toiminta | Jätä kommentti

Arvoisat semiootikot,

Joulu lähestyy ja siksi kokosin vielä vähän tietoja tähän kauden viimeiseen tiedotteeseen. Tässä on ennen kaikkea sisältönä kaksi laajempaa raporttia, toinen englanniksi viime lokakuussa toteutuneesta Kulttuuriperintöjen akatemian avajaisseminaarista Syroksen saarella ja Ateenan Suomi-Instituutissa, ja toinen suomeksi parin viikon takaisesta perinteisestä Oscarin päivästä Helsingissä Tieteiden talolla.

Kreikan seminaari onnistui kyllä över förväntan väl, paikalla oli n. 32 puhujaa eli ihanteellinen platonilaisen akatemian kokoinen joukko. Syroksen saari on niin ihastuttava paikka, että kaikki haluavat palata sinne. Seuraava seminaari pidetäänkin taas siellä lokakuun alussa 2018. Se on nyt täysin kansainvälinen ja siitä tiedotetaan seuramme jäsenille hyvissä ajoin ja myös mm. IASS/AIS:n kotisivulla sekä muualla. Kehotan edelleenkin seuran jäseniä ilmoittautumaan Akatemian kannattajajäseniksi ja maksamaan sille joululahjana jonkun summan alkaen 45 euroa Akatemian tilille:

Kulttuuriperintöjen akatemia ry. Nordea FI40 1544 3000 0285 84

Korostan edelleen, että tämä on ainoa keino saada jatkumaan myös seuran monia elintärkeitä toimintoja kuten Synteesin ja Acta Semiotica Fennican toimitusta.

Akatemia pyrkii toki anomaan myös säätiöiden ja EU:n rahoituksia, mutta kaikkihan tiedämme miten epävarmaa se on.

Viime tiedotteestamme oli vahingossa raportissa Kaunasin maailmankongressista pudonnut pois prof. Juha Ojalan (Oulun yliopisto) nimi. Hänellä oli kunnia pitää tässä suuressa kongressissa plenaariesitelmä: Development of agency as semiotic empowerment: a Peircean analysis. Bravo! Me suomalaiset olimme kongressissa hyvin edustettuina, IASS 2017 kongressiin osallistuivat seuraavat Suomesta saapuneet semiootikot:

Tuukka Brunila, Ritva Hartama-Heinonen, Panu Heimonen, Sari Helkala-Koivisto, Kim Keskiivari, Pirjo Kukkonen, Hee Sook Lee-Niinioja, Sandra Mänty, Eeva-Liisa Myllymäki, Silja Nikula, Juha Ojala, Eetu Pikkarainen, Samuli Salmi, Eero ja Eila Tarasti, Minna-Kerttu Vienola ja Elina Viljanen. Lisäksi mukana oli Synteesi-lehden sihteeri Paul Forsell, sekä muutamia suomalaisia semiootikkoja, joilla ei ollut tilaisuudessa omaa esitelmää.


Markus Hilanderin väitöskirja: Kuvatulkinta ja maantieteellinen tarkkaavaisuus. Semioottinen ajattelutapa nuorten visuaalisen lukutaidon osana. Helsinki, Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 5/2017. Väitöstilaisuus oli 24.5. tänä vuonna.


Seuramme jäsen prof. Juhani Härmä esitelmöi Helsingissä Säätytalolla: Suomen Tiedeseura maanantaina 18. joulukuuta 2017 klo 17 Säätytalossa, sali 15, Snellmaninkatu 9

Herra Härmä esitelmöi aiheesta : ”Suomalaisten kirjeenvaihtoa ruotsiksi ja ranskaksi 1700-1800 luvuilla: J.A. Ehrenström ja G.M. Armfelt”.

Juhani Härmä on toiminut vuosina 1983 -1985 Jyväskylän yliopiston romaanisen filologian professorina, sekä saman aineen apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa vuosina 1985-1998 ja viimeksi mainitusta vuodesta varsinaisena professorina. Juhani Härmä toivoo ranskan kielelle arvonnousua nyky-yhteiskunnassa. Hän on löytänyt runsaasti tutkimatonta ranskankielistä aineistoa, joista paljastuu uusia ulottuvuuksia ranskankielen merkitykselle Suomessa. Härmä toimii ranskalaisuuden hyväksi monissa yhdistyksissä.


Prof. Rahiyla Geybullaeva järjestää Bakussa maaliskuun 12. – 13. 2018 seuraavan symposiumin, johon aion itse osallistua:

Nizami Gencevi Centre and Azerbaijan Comparative Literature Association seeks papers, panel and roundtable proposals for interdisciplinary conference to be held at the Nizami Gencevi Centre, Baku, Azerbaijan on 12-13 March 2018.

“Irredenta – is a region that us culturally or historically related to one nation but is subject to a foreign government”; “a region under the political jurisdiction of one nation but related to another through cultural, historical, or ethnicities”.[1] The term “irredenta” originated from Italian, being related with “the Italian nationalist movement for the annexation to Italy of territories. Italia irredenta [unredeemed Italy] was inhabited by an Italian majority but retained by Austria after 1866. These included the Trentino, Trieste, Istria, Fiume, and parts of Dalmatia. Agitation took place bot inside Austria-Hungary and Italy itself. The liberation of Italia irredenta was perhaps the strongest motive for the entry of Italy into World War. The Treaty of Versailles (1919) satisfied most of the irredentist claims. The term irredentism has, by extension, being applied to nationalist agitation in other countries, based on historical, ethnic, and geographical reasons, for the incorporation of territories under foreign rule. Irredentism is thus closely connected with nationalism and minority problems. ” [2]

Basically the term has been coined in relation by the failed empire, which once was Italy, the successor or Roman Empire. This conference suggests consideration of irredenta within literary-cultural framework rather than in political maze. And not only from the point of view of the metropolis, but also the positions of the peripheries, which acquired political sovereignty. We are looking for papers from both practical and theoretical aspects to discuss the topic from various spatial and temporal prism, dominating criteria (language, ethnicity, religion, country), historical, cultural and political backgrounds.

We welcome papers from participants from all areas relevant to the topic with special focus on the following topics:

  1. Collapsing countries, transition periods and new approaches to cultural and national identity
  2. Shared past, irredentism and new approaches to classic heritage
  3. Established identities: between classic culture and folklore
  4. Criteria for identity of literary and cultural heritage
  5. Splitting identities, migration, and rethinking a new identity principles
  6. Interpretation and re-interpretation of past on an example of Nizami’s heritage
  7. Regional motifs, symbols in Nizami’s literary works (recycling cultures in literary works)
  8. Ethical values in Nizami’s literary heritage

Paper proposals (200-word abstract for a paper to last 15 minutes, brief CV, contact information) are due by December 18, 2017 and should be sent to:

rahilya_g@hotmail.com


Matkustan huomenna Albanian Tiranaan, koska kirjani Signs of Music albaniankielinen käännös on ilmestynyt. Mutta matkani rahoittaa Suomen Ateenan lähetystö, koska pidän siellä myös esitelmän Jean Sibelius and national signs in music, osana 12.12. siellä pidettävää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa. Kutsujana on sikäläinen folkloristiikan professori Sokol Shupo.


Kevätkaudella jatkuu Helsingin yliopistossa syksyllä aloittamani Researchers’ encounters, joka on avoin kaikille mm. väitöskirjoja ja graduja tekeville, sekä itsenäisille tutkijoille ja muille tieteenharrastajille, joten seuran jäsenet voivat osallistua. Tapaamiset pidetään maanantaisin klo 18 – 20 Topeliassa, Sali C120 (Musiikkitiede, pihan toisella puolella, suihkulähteen takana). Tilaisuudet ovat usein englanniksi ulkomaalaisten opiskelijoiden takia. Heitä on taas tulossa lisää kevätlukukaudella. Ensimmäinen kokoontuminen on 15.1.2018 ja siinä puhuu tarttolainen semiootikko ja tohtoriopiskelija Lauri Linask. Hänen aiheenaan on venäläinen psykologi Lev Vygotsky. Tervetuloa.

Seuraavassa istunnossa 22.1. tohtoriopiskelija, käyrätorvi-taiteilija Andres Gamez Madridin konservatoriosta puhuu väitöskirjansa aiheesta Espanjalaisen tonadillat osana musiikkiteatteria.


Mikkelissä pidetään 8.-10.8.2018 kansainvälinen seminaari aiheesta The Sources of Creativity. Kokouspaikkana on Mikkelin Musiikkiopisto. Seminaariin liittyy myös pieni musiikkifestivaali sekä perehtymistä mikkeliläiseen kulttuurihistoriaan ja juhlaillallinen Tertin kartanossa. Lisätietoja paul.forsell@helsinki.fi Tämä liittyy erinäiseen tapahtumaan syksymmällä. Seminaarista tiedotetaan vielä tuonnempana.


Katriina Kajannes on toimittanut antologian Muistaminen ja uni. Se on kokoelma lähinnä kirjallisuustieteellisiä esseitä ja tullee ilmestymään keväällä sarjassamme Acta Semiotica Fennica.


Niinpä kiitän kaikkia ja toivotan lopuksi Seuran jäsenille miellyttävää, rauhaisaa ja innoittavaa Joulun aikaa sekä vuoden vaihdetta; olkoon vuosi 2018 menestyksekäs myös semiotiikan merkeissä!

Eero Tarasti, puheenjohtaja 9.12.2018

 

Mainokset

Jätä kommentti »

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.
Entries ja kommentit feeds.

%d bloggers like this: