Mitä on semiotiikka?

maaliskuu 26, 2019 22:16 | Kategoria(t): Toiminta | Jätä kommentti

semiotseurankokous

Kuva yllä: Seuran hallituksen kokous 1980-luvulla Helsingin yliopiston Musiikkitieteen laitoksella Vironkatu 1:ssä. Vasemmalta: Altti Kuusamo, Oscar Parland, Hannu Riikonen, Henri Broms, Eero Tarasti, Osmo Kuusi ja Pertti Ahonen.

semiotseurankuva

Termi ‘semiotiikka’ on peräisin kreikankielen sanasta σημειον, joka tarkoittaa merkkiä. Semiotiikka – ja aiemmin sen rinnalla esiintynyt ‘semiologia’ – tarkoittaa siis tiedettä joka tutkii merkkejä, niiden elämää ja käyttöä. Kaikkein ilmeisimpiä meitä ympäröiviä merkkejä ovat kielen sanat, musiikin sävelet, visuaaliset viestit, mainokset, logot, liikennemerkit, koneiden lähettämät signaalit, kansallisuustunnukset, mittarinlukemat, arvomerkit, vaatteet, käyttäytyminen, brandit, median ja markkinoinnin tuotteet ym.

Mutta semiotiikka ei tutki vain tällaisia konkreettisia ja korostuneita merkkejä, vaan ylipäätään kaikkea merkeillä tapahtuvaa viestintää ja siinä välittyviä merkityksiä. Näin semiotiikka avautuu yhtäältä kommunikaation tutkimukseen, joukkoviestintään, tietokoneavusteiseen tutkimukseen ja toisaalta filosofiaan, kognitiotieteisiin, lingvistiikkaan, estetiikkaan, etiikkaan, teologiaan, yhteiskuntatieteisiin – kaikille tieteenaloille, jotka koskettavat merkityksen ongelmaa. Viime kädessä ihminen ajattelee merkeillä. Nykyisen biosemiotiikan mukaan kaikki elävät organismit toimivat eräänlaisina merkkiprosesseina.

Semiotiikan kenttä näyttää siis loputtoman laajalta, mutta tapa, jolla se ilmiöitä tutkii on yhtenäinen ja ilmenee usein eksaktina metodologiana ja omana metakielenään. Nykyisin ollaan sitä mieltä, että semiotiikka ei ole pelkkä lähestymistapa, vaan oma tieteenalansa. Sen historia juontaa juurensa antiikin filosofiaan, josta lähtien voidaan erottaa neljä pääsuuntausta: filosofinen merkkien tutkimus alkaen antiikin stoalaisista ajattelijoista, jatkuen kirkkoisillä keskiajalla ja edelleen John Locken kautta anglosaksisen maailman suureen semiootikkoon Charles S. Peirceen (1834–1914); lingvistinen merkkitiede on pitänyt puhuttua ja kirjoitettua kieltä semiotiikan lähtökohtana – tämän alan klassikko oli Sveitsissä ja Ranskassa vaikuttanut Ferdinand de Saussure (1857–1913), josta ns. eurooppalainen semiotiikka on enimmäkseen lähtöisin. Empiirinen semiotiikka sai alkunsa antiikin lääketieteestä: lääkäri joka tutki taudin oireita eli merkkejä oli ‘semiootikko’. Sittemmin empiirinen tutkimus kattaa monia alueita neuro- ja kognitiotieteistä erilaisten merkkikäytäntöjen soveltavaan tutkimukseen kuten mediatieteisiin. Viimeisin haara on balttilaisten Uexküllien perustama ‘biosemiotiikka’ joka tutkii organismien elämää suhteessa niiden ympäristöön, Umweltiin. Semiotiikan neljäs linja on kulttuurin semiotiikka, jonka merkittävin edustaja on ollut Juri Lotman ja hänen ympärilleen Tarttoon ja Moskovaan muodostunut koulukunta – se tutkii kulttuureja ‘teksteinä’ ja semiosfäärinä. Yksi semiotiikan uusia suuntauksia on Eero Tarastin kehittämä eksistentiaalisemiotiikka.

Semiotiikassa on ollut monia koulukuntia ja vaiheita, eikä siinä olla yksimielisiä siitä, onko sen peruskäsite ‘merkki’ rakenteeltaan kaksi- vai kolmijakoinen. Euroopassa semiotiikan historian vahvimpia suuntauksia oli 1960- ja 70-luvuilla vallinnut strukturalismi. Antropologi Claude Lévi-Straussin teorioista se levisi kaikkiin ihmistieteisiin ja johti mm. liettualaisranskalaisen Algirdas Julien Greimasin (1917–1992) perustamaan ns. Pariisin kouluun. Jotkut strukturalisteista muuntuivat ns. jälkistrukturalisteiksi ja saavuttivat maailmanmainetta mm. Yhdysvalloissa, kuten Julia Kristeva, Roland Barthes, Jacques Derrida ja Michel Foucault. Italiassa taas semiotiikan tähdeksi kohosi Umberto Eco (s. 1932), myös romaaneillaan alkaen Ruusun nimestä.

Nykyisin voi puhua ‘uussemiotiikasta’, joka ei sitoudu mihinkään kansalliseen tai muuhun koulukuntaan, vaan käyttää vapaasti semiotiikan pitkää perinnettä nyky-yhteiskunnassa ja tieteidenvälisessä kentässä ajankohtaisten ilmiöiden selvittämiseksi. Semiotiikka on siten luonteeltaan muuntumiskykyinen tieteenala, luonteeltaan innovatiivinen, interdisiplinäärinen ja kansainvälinen. Se on tutkijoiden kansainvälinen kieli.

Semiotiikka organisoitui alkaen 1960-luvun lopulta lähinnä unkarilais-amerikkalaisen Professori Thomas A. Sebeokin (1921–2002) ansiosta. Tällä hetkellä semiotiikan oppituoleja on ympäri maailmaa ja sitä opetetaan kaikkialla. Tärkeimpiä keskuksia ovat Euroopassa semiotiikan oppiaineet mm. Pietarin Eurooppalaisessa yliopistossa, Tarton, Vilnan, Berliinin teknisen yliopiston, Odensen, Aarhusin, Lundin, Sofian (Bulgarian Uusi yliopisto), Bolognan, Barin ja lukuisten muiden Italian, Espanjan ja Ranskan sekä Itä-Euroopan korkeakoulujen laitoksissa. Kanadassa semiotiikan keskuksia on Toronton Victoria Collegessa ja Montrealissa, latinalaisessa Amerikassa Meksikossa, Venezuelassa, Brasiliassa (erityisesti São Paulossa) ja Argentiinassa.

Suomessa semiotiikan historia palautuu mm. folkloristiikkaan, ns. Krohnien ja A. Aarnen koulukuntaan, josta sen vaikutuksia voi seurata moderniin narratologiaan eli kertomusten tutkimukseen. Suomalaisen semiotiikan taustana ovat olleet myös muut ihmistieteet antropologiasta filosofiaan. Ensimmäisenä suomalaisena semiootikkona pidetään suomenruotsalaista kirjailijaa ja esseistiä Henry Parlandia (1908–1930), joka välitti mm. Venäjän formalistisen koulukunnan ajatuksia kulttuurikeskusteluumme.

Maassamme semiotiikkaa opetetaan nykyisin monessa korkeakoulussa, eniten kuitenkin Helsingin yliopistossa. Mutta se on nykyisin yksittäisten tutkijoiden varassa. Semiotiikka on käytännössä houkutellut maahamme monia kansainvälisiä tutkijoita tohtori- ja postdoktoraalivaiheessa. Ratkaisevan tärkeä on ollut Imatran Kansainvälisen Semiotiikan Instituutin (International Semiotics Institute, ISI) panos. Se on tehnyt suomalaisen semiotiikan tunnetuksi kaikkialla maailmassa. ISI:n kesäkongressit olivat vuosina 1988-2013 kansainvälisesti tärkein ja laajin säännöllisesti järjestettävä alan tapahtuma. Käytännössä ne olivat pieniä semiotiikan ‘maailmankongresseja’ joka vuosi Imatralla. ISI järjesti yli kymmenen vuoden ajan myös suomen kielisiä semiotiikan talvikouluja eri alojen jatkokoulutuksena. Se julkaisi kansainvälistä sarjaa ’Acta Semiotica Fennica’ alan monografioita, väitöskirjoja ja antologioita varten. ISI:a johti prof. Eero Tarasti Helsingin yliopistosta ja sen sihteerinä toimi Imatralla Maija Rossi.

SUPPEA HISTORIIKKI: semiotiikka Suomessa

1971
Helsingin yliopiston eri tiedekuntien opiskelijoiden lukupiiri perustaa ‘strukturalismiryhmän’

1974
Ensimmäinen suomalainen semiotiikan antologia ilmestyy: Strukturalismia, semiotiikkaa, poetiikkaa (Gaudeamus)

1979
Suomen Semiotiikan Seura perustetaan

1981
Ensimmäinen semiotiikan seuran symposium Helsingissä

1982
Synteesi-lehti alkaa ilmestyä

1983
Toinen semiotiikan seuran symposium Jyväskylässä

1986
Ensimmäinen symposium Imatralla

1988
International Semiotics Institute (ISI) perustetaan Imatralle

1990
Acta Semiotica Fennica -julkaisusarja perustetaan

1990
Ensimmäinen suomenkielinen semiotiikan johdantokurssi järjestetään Helsingin yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijoille

1990
Semiotiikan talvikoulut käynnistyvät Imatralla

1995
ISISSS (International Summer Institute for Semiotic and Structural Studies) siirretään Torontosta Imatralle

1996
Semiotiikan opintokokonaisuus perustetaan HY:n Humanistiseen tiedekuntaan

1998
Acta Semiotica Fennicaa aletaan julkaista yhteistyössä Indiana University Pressin kanssa

2000
HY:n opintokokonaisuus laajenee 60 ov:oon

2000
Semiotiikka saa pooliprofessuurin ja sitä hoitavat professorit John Deely (Houston) ja Vilmos Voigt (Budapest)

2002
Kymmenen suomalaisen yliopiston edustajat kokoontuvat ja allekirjoittavat Semiotiikan verkostoyliopiston aiesopimuksen

2003
Etelä-Suomen lääninhallitus myöntää varat ESR-rahastosta Semiotiikan verkostoyliopiston perustamiselle Suomeen vuosille 2004–2007

2004-2014 Seuran puheenjohtaja Eero Tarasti valitaan IASS/AIS:n puheenjohtajaksi

2007 Semiotiikan maailmankongressi järjestetään Suomessa, Helsingissä ja Imatralla

2008-2011 Helsingin yliopisto saa semiotiikan pooliprofessuurin

2010-2013 EU myöntää tuen jolla aletaan suunnitella semiotiikan kansainvälistä tohtoriohjelmaa yhteistyössä Tarton ja Torinon yliopistojen ja New Bulgarian Universityn kanssa. Aloitteen tekijänä on Suomessa Lapin yliopisto. Ohjelma on nimeltään SEMKNOW

2013 SEMKNOW alkaa Virossa, Bulgariassa ja Italiassa.

2013 Opetusministeriö lopettaa Imatran ISIn tukemisen.

2014 ISI siirretään Kaunasin Teknologiseen yliopistoon

2014 Kulttuuriperintöjen akatemia aloittaa toimintansa Kreikassa ja Suomessa ja alkaa järjestää semiotiikan seminaareja ja symposiumeja Syroksen saarella. Akatemia tukee Semiotiikan seuran aktiviteetteja mm. julkaisujen alalla. Acta semiotica fennica jatkuu.

2016 Semiotiikan opintokokonaisuus lopetetaan Helsingin yliopistossa

Semiotiikan Oscar-päivän ohjelma

marraskuu 23, 2018 22:54 | Kategoria(t): Oscarinpäivä, Tapahtumia | Jätä kommentti

Oscarin päivä perjantaina 30.11.2018

Helsingin yliopisto, kielikeskus, Fabianinkatu 26, 3. krs. Musiikkisali

Semiotiikka yllättää. Alan tutkijat kertovat saavutuksistaan.

Puheenjohtaja: Eero Tarasti

 

OHJELMA

10.00-10.10 Avaus/Opening Mikä on semiootikkojen ’Oscarin päivä’ ?

10.10-10.30 Reijo Mälkiä: Jeremian profetia Jerusalemin tuhosta 586 eKr. eksistentiaalisemioottisen teorian valossa

10.30–11.00 Oiva Kuisma: Proclus’ Theory of Poetry – a New Approach to Neoplatonism

11.00-11.30 Timo Laiho: On Zeno’s paradoxes of motion: Structural solution to the Achilles’ paradox

11.30-12.00 Altti Kuusamo: Yllättävätkö romantiikan määritelmät – enää? Millaisen sidoksen – ja jäljen – määritelmät jättivät meihin? Voiko ”laaja” nelikenttä auttaa?

12.00-12.30 Sayantan Dasgupta (Calcutta, India): James Joyce’s Eveline – an Existential Semiotic Approach with a Platonic Turn

12.30-13.00 Kai Mikkonen (HY): On the Narratology of Comic Art

13-14           Lounas

14.00-15.15 Suomen semiotiikan seuran syyskokous (vain jäsenille)

15.15-16.00 Eero Tarasti: Two cultures in Ernest Chausson’s Piano Quartet op. 50 in A major; HYMS Ensemble (Mikael Stoor, violin, Mikko Metsälampi, viola, Jaani Helander, cello and E. Tarasti, piano) perform the last movement

16.00-16.30 Timo Laiho: On Zeno’s paradoxes of motion: Structural solution to the Achilles’ paradox

16.30-17.30 Aleksi Haukka: Huomioita espanjalaisista lyyrisistä ja musiikillisista patrioottisista teksteistä 1808-1814

16.30-17.00 Panu HeimonenInner dialogue, acts of communication, and Mozart’s concerto form

17.00-17.30 Eila Tarasti: Two woman composers: Helvi Leiviskä (1902-1982) and Adila Huzeyin-Zade (1916-2005): careers in Finland and Azerbaijan – a case of cultural ‘irredentism’ as gender

17.30-18.00 Sebastian Jägerhorn: Hakkapeliterna i verkligheten – finska kavalleriet på 30åriga krigets slagfält

18.30           Illanvietto ravintola Zinnkellerissä

Sources of Creativity. From Local to Universal – ohjelma

heinäkuu 19, 2018 21:02 | Kategoria(t): Toiminta | Jätä kommentti

An international symposium around Eero Tarasti’s work in the eve of his 70th birthday. An event organized by the Academy of Cultural Heritages and the Semiotic Society of Finland in Mikkeli, Finland, 8-10 August 2018

The symposium will be arranged at the place of genius loci of Eero Tarasti’s life, his second home and summer town Mikkeli. It is open for contributions on the fields of his scientific and artistic output and dealing with his ideas, theories and activities in the scholarly and cultural context. The convention will also include excursions to important places of his life. There will be a concert and a festival gourmet dinner at Tertti Manor.

The congress site is the Music Institute of Mikkeli (Mikkelin Musiikkiopisto), Maaherrankatu 10, 50100 Mikkeli.

Anyone interested can follow the symposium. There is no participation fee; yet, we encourage you to contribute to this event in the form of a free donation to the bank account of the Academy of Cultural Heritages: FI40 1544 3000 0285 84 (BIC: NDEAFIHH). (PayPal is also available for those outside the European Union, please inquire at tarastisymposium@gmail.com)

Internet: http://www.culturalacademy.fi

The papers given at the symposium will be published as a special volume in the series Acta Semiotica Fennica. Languages: English, French, German, Italian. Inquiries concerning the event: tarastisymposium@gmail.com

Organizing committee: Professors Pirjo Kukkonen, Pertti Ahonen, Kai Lassfolk (Helsinki University), Altti Kuusamo (Turku University), Anne Kauppala (Sibelius Academy), Juha Ojala (Oulu University), Rector Ilmo Pokkinen (Mikkeli); secretaries Paul Forsell and Aleksi Haukka.

The symposium is supported by the Southern Savo Region Cultural Foundation (Etelä-Savon Kulttuurirahasto).

PROGRAMME

Wednesday, 8 August

9-10 a.m. Registration at Music Institute (lobby), Maaherrankatu 10

10-12 Welcoming words by the Organizing Committee

Music and Arts, chair: Pirjo Kukkonen

  • Jean-Marie Jacono, Université Aix-Marseille:
    Existential Analysis of Music and Society: Modest Musorgsky (1839-1881)
  • Julius Fujak, University of Nitra, Slovakia:
    The independence and inner freedom as a primal condition of the creativity in contemporary culture and arts
  • Malgorzata Gamrat, Cracow Music Academy:
    Semiotics code and intertextuality in Berlioz op 14a and 14b
  • Mathieu Schneider, Vice-Président de l’Université de Strasbourg: « Saviez-vous que les Celtes parlent avec l’accent suisse ? Essai de sémiotique existentielle à partir du chant de matelot et du solo de berger dans Tristan de Wagner » / « Did you know that Celtic peasants speak with a Swiss accent? Essay in existential semiotics above the sailor’s song and the shepherd’s tune in Wagner’s Tristan »
  • Altti Kuusamo, University of Turku:
    Rights and Wrongs of a Credible Forgery. The Case “van Meegeren” revisited

12-13.30 Lunch

13.30-15.30 Creativity, chair: Altti Kuusamo

  • Zdzislaw Wasik, Adam Mickiewicz University of Poznan:
    Human Creativity as a Preternatural Gift of a Genius or a Universal Property of an Average Individual
  • Inna Merkoulova, Sorbonne, Paris / Université de l’académie des sciences, Moscou:
    Dialogue sémiotique et sources de la créativité: Greimas et Karsavine
  • Daniel Röhe, University of Brasilia, Brasil:
    Creativity in Existential Semiotics and Psychoanalysis

15.30-16 Coffee break

16-18 Semiotic theories and applications, chair: Pertti Ahonen

  • Kristian Bankov, IASS/AIS; New Bulgarian University, Sofia:
    The existential semiotics of lying yourself
  • Mauri Ylä-Kotola, Rector of Lapland University, Rovaniemi: Transcendentalism, postcolonialism, and metsytics.
  • Pirjo Kukkonen, University of Helsinki: Time in Semiosis

19-20.30 Concert at the large hall of the Music Institute (fee for non-participants: 10 €, to be paid at the entrance). Programme:

Laura Pyrrö, soprano; Eila Tarasti, piano: Songs by Richard Wagner, Gabriel Fauré, Reynaldo Hahn, Jean Sibelius, Eero Tarasti, and Giacomo Puccini

Helsinki University Music Society ensemble, trio: Zoltan Takacs (Concert master of the Finnish Radio Symphony Orchestra), violin, Markus Hallikainen, cello, and Eero Tarasti, piano: Pyotr Tchaikovsky: Movements I and II from Piano Trio in A minor, Op. 50 (1881-82)


Thursday, 9 August

10-12 Semiotic Theories and applications, chair: Kristian Bankov

  • Pertti Ahonen, University of Helsinki:
    Using Artificial Intelligence in Social and Human Sciences: Eero Tarasti’s Existential Semiotics as a Source of Enlightenment
  • Elzbieta Wasik, Adam Mickievicz University of Poznan, Poland: “Linguistic Creativity or the Creative Use of Language: Understanding the Universal Creativity of Human Self as Its Mental Aptitude for Transcendence Through Semiotic Means
  • Panu Heimonen, PhD Student, University of Helsinki:
    Sympathy, Existential Semiotics and the Problem of Other minds
  • Eetu Pikkarainen, University of Oulu:
    On Joy: Question to Actsemiotics about emotions
  • Eila Tarasti:  Eero’s Life in Pictures

12-13.30 Lunch

13.30-15.30 Cultures, chair: Hannu Riikonen

  • Rahilya Geybullaeva, Baku Slavic University, Azerbaidjan:
    Behavioral models in literature and their sources: marriage types
  • Rahilya Geybullaeva, Baku Slavic University, Azerbaidjan (and Anuar Galiev, Kazak Al-farabi National University, Almaty, Kazakstan):
    Eero Tarasti and the development of semiotic studies in Central Asia and Azerbaijan
  • Rodrigo Felicissimo, Elisabeth Bracher, University of São Paulo:
    The “God’s Finger” mountain range – from the “Melody of the Mountains”composition technique, developed by the Brazilian composer Heitor Villa-Lobos
  • Aleksi Haukka, Doc. student, University of Helsinki:
    Communication in the Book of Joban existential semiotic reflection
  • Kai Lassfolk & Riitta Rainio, University of Helsinki:
    Archeoacoustics Study of the Rock Painting Site of Verijärvi in Mikkeli
  • Hannu Riikonen, University of Helsinki:
    Eero Tarasti and the Art of Letter-Writing

15.30-16 Coffee break

16-18 Semiotic Applications and cultures, chair: Zdzislaw Wasik

  • Ramunas Motiekaitis, Lithuanian Academy of Music, Vilnius:
    Structure and (Extreme) Complexity: an Attempt to Reconsider Models of (Existential) Semiotics 
  • Ritva Hartama-Heinonen, University of Helsinki:
    To translate is to lie: Authenticity and forgery revisited
  • Osmo Kuusi, Aalto university/ University of Turku:
    Tarasti’s Existential Semiotics and the Signification Process of the Future Sign
  • Sari Helkala-Koivisto, Tampere, University of Helsinki:
    Musical existence, bodily mind, and prosodic sign
  • Kim Keskiivari, MA Student, semiotics, Univ. of Helsinki:
    The Prospects of a Metacultural Metalanguage for an Existential Semiotic Theory of Culture
  • Jukka Soisalon-Soininen, Polish culture specialist, freelance journalist: Mannerheim and his Poland

19 Dinner at Tertti Manor (transportation by congress bus leaving in front of the Music Institute at 18.45). NB: prepayment obligatory to the account of The Academy of Cultural Heritages, see above (43 € meal, 70 € meal with drinks)


Friday, 10 August

9-12.20 Music, chair: Jean-Marie Jacono

  • Timo Laiho, PhD, Musicology, University of Helsinki:
    Structural solution to Zeno’s Achilles paradox
  • Grisel McDonell, PhD Student, University of Helsinki:
    Creativity in Romantic Virtuosity: An Existential Semiotic Perspective on the Body, and Performance as Sources of Creativity in the case of the Italian double bass virtuoso and composer Giovanni Bottesini (1821-1889)
  • Sanna Iitti, University of Helsinki:
    Unconscious drives in Franz Liszt’s Loreley song
  • Lisa Nylander, University of Tampere:
    Winning Streak of the song Lili Marleen / Der Siegeszug von dem Lied Lili Marleen

12.20-14 Lunch

14-19 Excursion in the Mikkeli area (leaving in front of the Music Institute) including City Hall, Market Place and Hall, Mannerheim Museum et al.

Seuraava sivu »

Pidä blogia WordPress.comissa.
Entries ja kommentit feeds.

%d bloggers like this: